Teksti: Jan Cedercreutz

Kuva: Mikko Toivari

POJATKIN OVAT HERKKIÄ

Näky-lehden uudessa sarjassa pohditaan miehen elämänkaarta lapsuudesta vanhuuteen Raamatun valossa. Poikien elämää valottaa psykologi Jan Cedercreutz, joka toimii rehtorina Suur-Helsingin kristillisessä koulussa.

Pojan tie lapsesta aikuiseksi ei ole mutkaton. Tilastojen mukaan pojat ovat jopa tyttöjä haavoittuvaisempia.

Vaikka poikia syntyy enemmän kuin tyttöjä, miehiä kuolee ennen 80 ikävuotta selvästi enemmän kuin naisia. Mitä pojat siis tarvitsevat voidakseen kasvaa turvallisesti ns. ”täyteen miehuuteen”?

Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että pojat tarvitsevat yhtä paljon läheisyyttä, huolenpitoa ja rakkautta kuin tytötkin ja läpi kaikkien kehitysvaiheitten. Vaikka pojissa ja tytöissä on eroja, ja eroja on myös poikien kesken, ei yksikään lapsi kasva tasapainoiseksi ilman välittävää aikuista.

Antaako Raamattu meille tietoa poikien tarpeista?

Tätä kysymystä mietittäessä on hyvä tutkailla maailman ensimmäisten poikien kohtaloa. Raamattu ei kerro Kainin tai Abelin lapsuudesta, mutta voimme päätellä paljon pohtiessamme niitä olosuhteita, joissa veljekset kasvoivat.

On helppo kuvitella, että maailman ensimmäisten vanhempien harteilla oli monenlaisia taakkoja.

Kainin lapsuutta varjostivat varmasti vanhempien häpeä, masentunut mieli ja sydämen tuska. Adam oli luultavasti myös raskaan työn uuvuttama, kun hänen oli nyt itse hankittava elantoa perheelleen.

KAININ KATEUS

Masentuneet vanhemmat ja poissaoleva isä kuuluivat siis Kainin lapsuuteen.

Sen lisäksi asuinolotkaan eivät välttämättä olleet kovin hyvät, eikä heillä ehkä ollut säännöllistä ruokaa, kun kaikki oli vielä niin epävarmaa.

Tällaisissa olosuhteissa tuskin syntyy onnellisia lapsia.

Kainin pikkuveljen Abelin syntyessä elinolot olivat ehkä jo parantuneet, ja vanhemmilla oli enemmän aikaa lapselleen. Kainin viha veljeään kohtaan johtui kateudesta, jonka juuret saattoivat olla osaltaan siinä, että pikkuveli sai enemmän rakkautta osakseen.

Näin jo Raamatun ensimmäisten veljesten kohdalla huomaamme, että olosuhteilla ja kasvuympäristöllä on merkityksensä ja että poikien kasvuvuodet ovat herkkää aikaa.

Aliravitsemus tai huonot asuinolot vaikeuttavat suomalaisten poikien kasvua harvoin. Suurimpana haasteena suomalaisille pojille ovat poissaolevat vanhemmat.

Lisääntyvät avioerot ja kasvavat työpaineet aiheuttavat henkisiä haavoja, kuten hylkäämistä ja häpeää. Yksinhuoltajaäidin taakka on erityisen raskas juuri poikia kasvatettaessa, koska pojille isällä on hyvin tärkeä rooli oman miehuuden löytämisessä.

SAA ITKEÄ

Suomalaiset pojat ovat haavoittuvia myös siksi, että meidän kulttuurissamme vallitsee yhä valheellinen uskomus siitä, että vahvat pojat eivät itke.

Myytti siitä, että kunnon mies ei tarvitse mitään, ei hellyyttä eikä hoitoa, on onneksi murtumassa, ja uuden sukupolven miehet osallistuvat jopa mielellään lastensa hoitoon jo syntymästä saakka.

Se on tulevaisuuden poikien kannalta upea asia.

Itse sain kasvaa nykyaikaisessa suomalaisessa perheessä siinä mielessä, että oma isäni otti minut huomioon jo pienestä pitäen ja osoitti minulle ja veljilleni avoimesti arvostusta ja kiintymystä. Se on ollut valtava voimavara läpi koko elämän.

On väärin olettaa, etteivät pojat tarvitse rakkautta. Päinvastoin: juuri isän rakkaus tekee pojista vahvoja. Se näkyi Joosefinkin elämässä.

Se rakkaus, jota Joosef sai osakseen, sai hänet tuntemaan itsensä tärkeäksi. Tuon kokemuksen turvin hän jaksoi uskoa tulevaan ja omiin mahdollisuuksiinsa myös koettelemusten keskellä.

Pojille vanhempien antama arvostus, rohkaisu ja tuki on äärimmäisen tärkeää, varsinkin kouluiässä, jolloin koulumenestys ja kaverisuhteet voivat joutua koetukselle.

ISÄN KAIPUU

Rehtorina olen nähnyt pojissa suuriakin muutoksia, kun isät ovat ottaneet merkittävämmän roolin lastensa elämässä.

Mutta pojat tarvitsevat muutakin. Jaakob varmasti kertoi Joosefille suhteestaan Jumalaan ja välitti pojalleen oikeanlaista kuvaa Jumalasta.

Tärkeintä olisikin opettaa lapsille jumalasuhteesta, ei pelkästään uskosta. Daavidin elämästä huomaamme, että pojat voivat jo pienestä pitäen kasvaa Jumalan tuntemisessa ja elää läheisessä suhteessa Jumalaan. Vaikka pojat joskus esittäisivätkin muuta, he ovat kiinnostuneita uskonasioista ja voivat oppia tuntemaan Jumalan henkilökohtaisesti.

Uskovienkin perheiden pojat kaipaavat opetusta ja ohjausta uskonasioissa.

Kun poika saa nähdä omien vanhempiensa seuraavan Jeesusta, se on hänelle paras mahdollinen esimerkki, jota seurata polulla kohti täyttä miehuutta.

Poikien tarpeista

eri elämänvaiheissa kertoo mm. Raisa Cacciatoren ja Samuli Koiso-Kanttilan kirja Pelastakaa Pojat! (Minerva Kustannus, 2009).

Vauvaikäisenä

− kiintyminen äitiin ja isään on tärkeää

− poika kaipaa runsaasti psyykkistä ja fyysistä läheisyyttä

− vanhemman hoitamaton masennus voi haitata tasapainoista kasvua.

2-6-vuotiaana

− poika tutkii ja ilmaisee mielipiteitä

− isästä ja äidistä haetaan turvaa

− säännöllinen elämänrytmi on tärkeää

− poika kaipaa kannustusta ja syliä.

7-10-vuotiaana

− poika tarvitsee tietoa oikeasta ja väärästä

− kavereiden hyväksyntä on tärkeää

− miehen mallien merkitys korostuu

− poika tarvitsee kannustusta ja luottamusta.